maestro

Suomi

Substantiivi

maestro (2)

1. mestari
2. kapellimestari; säveltäjä; taitava soittaja

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑest̪ro/
• tavutus: ma‧est‧ro

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	maestro	maestrot
genetiivi	maestron	maestrojen maestroiden maestroitten
partitiivi	maestroa	maestroita maestroja
akkusatiivi	maestro; maestron	maestrot
sisäpaikallissijat
inessiivi	maestrossa	maestroissa
elatiivi	maestrosta	maestroista
illatiivi	maestroon	maestroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	maestrolla	maestroilla
ablatiivi	maestrolta	maestroilta
allatiivi	maestrolle	maestroille
muut sijamuodot
essiivi	maestrona	maestroina
translatiivi	maestroksi	maestroiksi
abessiivi	maestrotta	maestroitta
instruktiivi	–	maestroin
komitatiivi	–	maestroine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	maestro-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. mestari

englanti: maestro espanja: maestro ido: maestro

venäjä: маэстро viro: maestro

Aiheesta muualla

• maestro Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

maestro (monikko maestros)

1. mestari, maestro

Ääntäminen

• IPA: /ˈmaɪstroʊ/ (amerikanenglannissa)

Espanja

Substantiivi

maestro m., maestra f. (monikko maestros m., maestras f.)

1. maestro
2. (lähinnä peruskoulun) opettaja, luokanopettaja

   maestro de primera enseñanza, maestro de escuela

Etymologia

• latinan magister (DRAE)

Ido

Substantiivi

maestro

1. mestari, maestro

Italia

Substantiivi

maestro m., maestra [luo] f. (monikko maestri [luo] m., maestre [luo] f.)

1. opettaja

Viro

Substantiivi

maestro

1. (musiikki) maestro

Aiheesta muualla

• maestro sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)