mahonki

Suomi

Katso artikkeli Mahonki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

mahonki (5-G) 

1. mistä tahansa aitomahonkien sukuun kuuluvasta mahonkikasvista saatava punertavanruskea puuaines

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑhoŋki/
• tavutus: ma‧hon‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mahonki	mahongit
genetiivi	mahongin	mahonkien (mahonkein)
partitiivi	mahonkia	mahonkeja
akkusatiivi	mahonki; mahongin	mahongit
sisäpaikallissijat
inessiivi	mahongissa	mahongeissa
elatiivi	mahongista	mahongeista
illatiivi	mahonkiin	mahonkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mahongilla	mahongeilla
ablatiivi	mahongilta	mahongeilta
allatiivi	mahongille	mahongeille
muut sijamuodot
essiivi	mahonkina	mahonkeina
translatiivi	mahongiksi	mahongeiksi
abessiivi	mahongitta	mahongeitta
instruktiivi	–	mahongein
komitatiivi	–	mahonkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	mahongi-
vahva vartalo	mahonki-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• samanmerkityksisestä englannin sanasta mahogany < länsi-intialaisista kielistä; esiintyy jo Lönnrotin sanakirjassa vuodelta 1880^[1]

Käännökset

1. mahonki

englanti: mahogany esperanto: mahagono ido: mahagono, mahagoniero ranska: acajou m.

ruotsi: mahogny yl. saksa: Mahagoni n. turkki: akaju, maun venäjä: красное дерево n.

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: mahonkinen

Yhdyssanat

• hondurasinmahonki, karibianmahonki, mahonginruskea, mahonkikasvi, mahonkikasvit, mahonkipuu, mahonkivene, mahonkiviilu

Aiheesta muualla

• mahonki Kielitoimiston sanakirjassa