mainoskatko

Suomi

Substantiivi

mainoskatko (1)

1. mainosten esittämistä varten televisio- tai radio-ohjelman katkaiseva osuus lähetysajasta
2. mainosten jakelun keskeytyminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑi̯nosˌkɑt̪ko/
• tavutus: mai‧nos‧kat‧ko

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mainoskatko	mainoskatkot
genetiivi	mainoskatkon	mainoskatkojen
partitiivi	mainoskatkoa	mainoskatkoja
akkusatiivi	mainoskatko; mainoskatkon	mainoskatkot
sisäpaikallissijat
inessiivi	mainoskatkossa	mainoskatkoissa
elatiivi	mainoskatkosta	mainoskatkoista
illatiivi	mainoskatkoon	mainoskatkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mainoskatkolla	mainoskatkoilla
ablatiivi	mainoskatkolta	mainoskatkoilta
allatiivi	mainoskatkolle	mainoskatkoille
muut sijamuodot
essiivi	mainoskatkona	mainoskatkoina
translatiivi	mainoskatkoksi	mainoskatkoiksi
abessiivi	mainoskatkotta	mainoskatkoitta
instruktiivi	–	mainoskatkoin
komitatiivi	–	mainoskatkoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	mainoskatko-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• yhdyssana sanoista mainos ja katko

Aiheesta muualla

• mainoskatko Kielitoimiston sanakirjassa