minttu

Suomi

Substantiivi

minttu (1-C)

1. jokin Mentha-suvun kasvi, yleensä viherminttu tai piparminttu
2. edellisistä uutetun tai synteettisen eteerisen öljyn, mentolin, tunnusomainen aromi; sillä maustettu makeinen tai muu vastaava

Ääntäminen

• IPA: /ˈmint̪ːu/, [ˈmin̪t̪̪ːu]
• tavutus: mint‧tu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	minttu	mintut
genetiivi	mintun	minttujen
partitiivi	minttua	minttuja
akkusatiivi	minttu; mintun	mintut
sisäpaikallissijat
inessiivi	mintussa	mintuissa
elatiivi	mintusta	mintuista
illatiivi	minttuun	minttuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mintulla	mintuilla
ablatiivi	mintulta	mintuilta
allatiivi	mintulle	mintuille
muut sijamuodot
essiivi	minttuna	minttuina
translatiivi	mintuksi	mintuiksi
abessiivi	mintutta	mintuitta
instruktiivi	–	mintuin
komitatiivi	–	minttuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	mintu-
vahva vartalo	minttu-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

todennäköisesti muinaisruotsin mynta < latinan sanasta mentha tai muinaiskreikan sanasta μίνθη (mínthē)^[1]

Käännökset

1. Mentha-suvun kasvi

azeri: nanə, yarpız englanti: mint espanja: minta f. hollanti: munt m. italia: menta f. kroatia: metvica f. latina: menta f., mentha f. muinaiskreikka: μίνθη (mínthē) f. portugali: menta f.

puola: mięta f. ranska: menthe f. romania: mentă f. ruotsi: mynta saksa: Minze f. turkki: nane uzbekki: yalpiz viro: münt

2. uutetun tai synteettisen eteerisen öljyn, mentolin, tunnusomainen aromi; sillä maustettu makeinen tai muu vastaava

romania: mentă f.

ruotsi: mint, pepparmynt

Liittyvät sanat

• (kasvisuku) mintut

Yhdyssanat

jalominttu, kissanminttu, käenminttu, minttujäätelö, minttulikööri, minttupastilli, minttutee, piparminttu, puolanminttu

Aiheesta muualla

• minttu Kielitoimiston sanakirjassa
• minttu Suomen murteiden sanakirjassa
• minttu Suomen etymologisessa sanakirjassa