morfiini

Katso artikkeli Morfiini Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

morfiini (5)

1. eräs opioideihin kuuluva kipulääke ja päihde

Ääntäminen

• IPA: /ˈmorfiːni/
• tavutus: mor‧fii‧ni

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	morfiini	morfiinit
genetiivi	morfiinin	morfiinien (morfiinein)
partitiivi	morfiinia	morfiineja
akkusatiivi	morfiini; morfiinin	morfiinit
sisäpaikallissijat
inessiivi	morfiinissa	morfiineissa
elatiivi	morfiinista	morfiineista
illatiivi	morfiiniin	morfiineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	morfiinilla	morfiineilla
ablatiivi	morfiinilta	morfiineilta
allatiivi	morfiinille	morfiineille
muut sijamuodot
essiivi	morfiinina	morfiineina
translatiivi	morfiiniksi	morfiineiksi
abessiivi	morfiinitta	morfiineitta
instruktiivi	–	morfiinein
komitatiivi	–	morfiineine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	morfiini-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• muinaisen Kreikan unten jumala Morfeus (Μορφεύς) << sanasta μορφή, "muoto, hahmo"

Käännökset

1. eräs opioideihin kuuluva kipulääke ja päihde

azeri: morfin englanti: morphine espanja: morfina ranska: morphine f. ruotsi: morfin

saksa: Morphin turkki: morfin unkari: morfin, morfium uzbekki: morfin venäjä: морфий m., морфин m., ораморф m.

Liittyvät sanat

• alkaloidi
• morfinisti
• heroiini
• mopa
• Liite:Päihdekaavio

Aiheesta muualla

• morfiini Kielitoimiston sanakirjassa
• morfiini Tieteen termipankissa

Substantiivi

morfiini

1. (taivutusmuoto) yksikön illatiivin yksikön 1. persoonan omistusmuoto sanasta morfi