morgan

Suomi

Substantiivi

morgan (5)

1. (perinnöllisyystiede, harvinainen) kahden lokuksen välisen etäisyyden yksikkö kromosomissa, tunnus M

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	morgan	morganit
genetiivi	morganin	morganien (morganein)
partitiivi	morgania	morganeja
akkusatiivi	morgan; morganin	morganit
sisäpaikallissijat
inessiivi	morganissa	morganeissa
elatiivi	morganista	morganeista
illatiivi	morganiin	morganeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	morganilla	morganeilla
ablatiivi	morganilta	morganeilta
allatiivi	morganille	morganeille
muut sijamuodot
essiivi	morganina	morganeina
translatiivi	morganiksi	morganeiksi
abessiivi	morganitta	morganeitta
instruktiivi	–	morganein
komitatiivi	–	morganeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	morgani-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

geneetikko Thomas Hunt Morganin mukaan

Käännökset

1. yksikkö

englanti: morgan

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• senttimorgan

Englanti

Substantiivi

morgan (monikko morgans)

1. morgan