mureke

Katso artikkeli Mureke Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

mureke (48-A)

1. (keittiö) Hienoksi hakatusta lihasta, kalasta tai muusta korvaavasta valmistettu höystetty ruoka, joka paistetaan uunissa tai kypsytetään höyrykeittimessä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈmurekeˣ/
• tavutus: mu‧re‧ke

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mureke	murekkeet
genetiivi	murekkeen	murekkeiden murekkeitten
partitiivi	mureketta	murekkeita
akkusatiivi	mureke; murekkeen	murekkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi	murekkeessa	murekkeissa
elatiivi	murekkeesta	murekkeista
illatiivi	murekkeeseen	murekkeisiin murekkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	murekkeella	murekkeilla
ablatiivi	murekkeelta	murekkeilta
allatiivi	murekkeelle	murekkeille
muut sijamuodot
essiivi	murekkeena	murekkeina
translatiivi	murekkeeksi	murekkeiksi
abessiivi	murekkeetta	murekkeitta
instruktiivi	–	murekkein
komitatiivi	–	murekkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	murekkee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	mureket-

Etymologia

Käytössä 1800-luvun lopusta.^[1]

Käännökset

1. hienoksi hakatusta lihasta, kalasta tai muusta korvaavasta valmistettu höystetty ruoka

ido: farso ranska: farce ruotsi: färs saksa: Hackbraten m.

turkki: dalyan köfte venäjä: фарш m. viro: hakkpätsike

Liittyvät sanat

Johdokset

• kalamureke, lihamureke

Synonyymit

• färssi (puhekieltä)

Yhdyssanat

kalamureke, lihamureke, murekekyljys, murekekääryle, murekepihvi, murekeseos, mureketaikina

Aiheesta muualla

• mureke Kielitoimiston sanakirjassa