mutiseva

Suomi

Verbi

mutiseva

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mutista

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mutiseva	mutisevat
genetiivi	mutisevan	mutisevien (mutisevain)
partitiivi	mutisevaa	mutisevia
akkusatiivi	mutiseva; mutisevan	mutisevat
sisäpaikallissijat
inessiivi	mutisevassa	mutisevissa
elatiivi	mutisevasta	mutisevista
illatiivi	mutisevaan	mutiseviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mutisevalla	mutisevilla
ablatiivi	mutisevalta	mutisevilta
allatiivi	mutisevalle	mutiseville
muut sijamuodot
essiivi	mutisevana	mutisevina
translatiivi	mutisevaksi	mutiseviksi
abessiivi	mutisevatta	mutisevitta
instruktiivi	–	mutisevin
komitatiivi	–	mutisevine
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	mutiseva-
vahva vartalo	mutiseva-
konsonantti- vartalo	-