nappula

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

nappula (12)

  1. pieni, yleensä lieriömäinen, lyhyt kappale
    Noista nappuloista voimme askarrella oviverhon.
    Koirani söi suoraan säkistä hirveän määrän nappuloita. (= kuivaruokaa)
  2. painike, kytkin, säädin
    Tarjoilija tulee painamalla nappulaa.
    Väännä siitä nappulasta. / Paina nappulaa.
    Nappulat kaakkoon! (= äänenvoimakkuus tms. täysille)
  3. pelinappula
    mustat ja valkoiset nappulat
  4. jalkapallokengän pohjan pitoa parantava kohoke
  5. (puhekieltä) lapsi, tavallisimmin poikalapsi, naskali
  6. (slangia) raha

Ääntäminen

  • IPA: /ˈnɑpːulɑ/
  • tavutus: nap‧pu‧la

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

Sanan alkuperästä on esitetty eri teorioita. Eniten kannatusta saaneen mukaan se on germaaninen laina. Vrt. ruotsin murteellinen knavul ’viikatteenvarren kädensija’. Merkitys ’pikkupoika’ tulee vertauskuvallisesti aiemmista merkityksistä.[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

nappulajoukkue, nappulakenkä, nappulakerho, nappulaliiga, nappulaverho, pelinappula, rekisterinappula, šakkinappula, shakkinappula, soittonappula, valonappula, viritysnappula

Aiheesta muualla

Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads