nimittely

Suomi

Substantiivi

nimittely (2)

1. nimitteleminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈnimit̪ˌt̪ely/
• tavutus: ni‧mit‧te‧ly

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nimittely	nimittelyt
genetiivi	nimittelyn	nimittelyjen nimittelyiden nimittelyitten
partitiivi	nimittelyä	nimittelyitä nimittelyjä
akkusatiivi	nimittely; nimittelyn	nimittelyt
sisäpaikallissijat
inessiivi	nimittelyssä	nimittelyissä
elatiivi	nimittelystä	nimittelyistä
illatiivi	nimittelyyn	nimittelyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	nimittelyllä	nimittelyillä
ablatiivi	nimittelyltä	nimittelyiltä
allatiivi	nimittelylle	nimittelyille
muut sijamuodot
essiivi	nimittelynä	nimittelyinä
translatiivi	nimittelyksi	nimittelyiksi
abessiivi	nimittelyttä	nimittelyittä
instruktiivi	–	nimittelyin
komitatiivi	–	nimittelyine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	nimittely-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi nimitellä ((vahva) vokaalivartalo nimittele- ) + johdin -y

Käännökset

1. nimitteleminen

englanti: name-calling

Aiheesta muualla

• nimittely Kielitoimiston sanakirjassa