nuhde

Suomi

Substantiivi

nuhde (48-F)

1. (yleensä monikossa) negatiivinen palaute virheestä tai sopimattomasta käytöksestä

   saada nuhteita

Ääntäminen

• IPA: /ˈnuhdeˣ/
• tavutus: nuh‧de

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nuhde	nuhteet
genetiivi	nuhteen	nuhteiden nuhteitten
partitiivi	nuhdetta	nuhteita
akkusatiivi	nuhde; nuhteen	nuhteet
sisäpaikallissijat
inessiivi	nuhteessa	nuhteissa
elatiivi	nuhteesta	nuhteista
illatiivi	nuhteeseen	nuhteisiin nuhteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	nuhteella	nuhteilla
ablatiivi	nuhteelta	nuhteilta
allatiivi	nuhteelle	nuhteille
muut sijamuodot
essiivi	nuhteena	nuhteina
translatiivi	nuhteeksi	nuhteiksi
abessiivi	nuhteetta	nuhteitta
instruktiivi	–	nuhtein
komitatiivi	–	nuhteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	nuhtee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	nuhdet-

Käännökset

1. negatiivinen palaute virheestä tai sopimattomasta käytöksestä

englanti: reprimand, reproof

Liittyvät sanat

• moite

Johdokset

• adjektiivit: nuhteeton
• verbi: nuhdella

Yhdyssanat

• nuhdesaarna

Aiheesta muualla

• nuhde Kielitoimiston sanakirjassa