ohjas

Suomi

Substantiivi

ohjas (39) (monikko ohjakset)

1. suitsien kuolainrenkaisiin tai ratsastimiin kiinnitettävä hihna, joka muodostaa hevosen ohjaamiseen käytettävän ohjasparin eli ohjakset

   Perinteisesti poroa ohjastetaan yhdellä ohjaksella.

2. (eläinanatomia) linnun silmän ja nokan väliin jäävä alue

Ääntäminen

• IPA: /ˈohjɑs/
• tavutus: oh‧jas

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ohjas	ohjakset
genetiivi	ohjaksen	ohjasten ohjaksien
partitiivi	ohjasta	ohjaksia
akkusatiivi	ohjas; ohjaksen	ohjakset
sisäpaikallissijat
inessiivi	ohjaksessa	ohjaksissa
elatiivi	ohjaksesta	ohjaksista
illatiivi	ohjakseen	ohjaksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ohjaksella	ohjaksilla
ablatiivi	ohjakselta	ohjaksilta
allatiivi	ohjakselle	ohjaksille
muut sijamuodot
essiivi	ohjaksena	ohjaksina
translatiivi	ohjakseksi	ohjaksiksi
abessiivi	ohjaksetta	ohjaksitta
instruktiivi	–	ohjaksin
komitatiivi	–	ohjaksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ohjakse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	ohjas-

Käännökset

1. hevosen ohjaamiseen käytetyn ohjasparin muodostava hihna

englanti: rein

ranska: rêne

Liittyvät sanat

• kuolain
• ohjata

Johdokset

• verbit: ohjastaa

Yhdyssanat

• ohjaspari

Kokonaiskäsitteet

• [2] linnun piirre: silmäjuova

Idiomit

• ottaa ohjakset
  1. siirtyä johtamaan jotakin, ryhtyä johtamaan jonkun toisen sijasta

Aiheesta muualla

• ohjas Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

ohjas

1. (puhekieltä) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ohjata
2. (puhekieltä) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä ohjata

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• [1] (yleiskieltä) ohjasi
• [2] (yleiskieltä) ohjasivat