okra

Katso artikkeli Okra Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Interjektio

okra

1. (puhekieltä) OK

Ääntäminen

• IPA: /ˈokrɑ/
• tavutus: ok‧ra

Liittyvät sanat

• okka

Substantiivi

okra (10)

1. hieman palkohernettä tai palkopapua muistuttava trooppinen vihreä kotahedelmä (Abelmoschus esculentus)
2. luonnossa esiintyvä oranssinkeltainen tai punertavanruskea maaväri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	okra	okrat
genetiivi	okran	okrien (okrain)
partitiivi	okraa	okria
akkusatiivi	okra; okran	okrat
sisäpaikallissijat
inessiivi	okrassa	okrissa
elatiivi	okrasta	okrista
illatiivi	okraan	okriin
ulkopaikallissijat
adessiivi	okralla	okrilla
ablatiivi	okralta	okrilta
allatiivi	okralle	okrille
muut sijamuodot
essiivi	okrana	okrina
translatiivi	okraksi	okriksi
abessiivi	okratta	okritta
instruktiivi	–	okrin
komitatiivi	–	okrine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	okra-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. Abelmoschus esculentus

englanti: okra

2. luonnossa esiintyvä oranssinkeltainen tai punertavanruskea maaväri

englanti: ochre

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• okrahauta
• okranväri
• okratikkanen

Alakäsitteet

• siena, sienna

Aiheesta muualla

• okra Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

okra (monikko okras)

1. okra (Abelmoschus esculentus)