oksete

Suomi

Substantiivi

oksete (48-C)

1. oksentamisen aikaansaava lääkeaine

Ääntäminen

• IPA: /ˈokset̪eˣ/
• tavutus: ok‧se‧te

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	oksete	oksetteet
genetiivi	oksetteen	oksetteiden oksetteitten
partitiivi	oksetetta	oksetteita
akkusatiivi	oksete; oksetteen	oksetteet
sisäpaikallissijat
inessiivi	oksetteessa	oksetteissa
elatiivi	oksetteesta	oksetteista
illatiivi	oksetteeseen	oksetteisiin oksetteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	oksetteella	oksetteilla
ablatiivi	oksetteelta	oksetteilta
allatiivi	oksetteelle	oksetteille
muut sijamuodot
essiivi	oksetteena	oksetteina
translatiivi	oksetteeksi	oksetteiksi
abessiivi	oksetteetta	oksetteitta
instruktiivi	–	oksettein
komitatiivi	–	oksetteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	oksettee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	oksetet-

Etymologia

verbi oksettaa (heikko vartalo okseta- ) + johdin -e

Käännökset

1. oksentamisen aikaan saava lääkeaine

englanti: emetic espanja: emético m. ranska: émétique m.

ruotsi: kräkmedel saksa: Emetikum n. venäjä: рвотное (rvótnoje) n.

Liittyvät sanat

Synonyymit

• oksetusaine, emeetti

Aiheesta muualla

• oksete Kielitoimiston sanakirjassa