orvaskesi

Suomi

Substantiivi

orvaskesi (27)

1. (anatomia) epidermi, selkärankaisten ihon uloin kerros

   Orvaskettä peittää helposti hilseilevä marraskesi.

Ääntäminen

• IPA: /ˈorʋɑsˌkesi/
• tavutus: or‧vas‧ke‧si

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	orvaskesi	orvaskedet
genetiivi	orvaskeden	orvaskesien (orvasketten)
partitiivi	orvaskettä	orvaskesiä
akkusatiivi	orvaskesi; orvaskeden	orvaskedet
sisäpaikallissijat
inessiivi	orvaskedessä	orvaskesissä
elatiivi	orvaskedestä	orvaskesistä
illatiivi	orvasketeen	orvaskesiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	orvaskedellä	orvaskesillä
ablatiivi	orvaskedeltä	orvaskesiltä
allatiivi	orvaskedelle	orvaskesille
muut sijamuodot
essiivi	orvasketenä	orvaskesinä
translatiivi	orvaskedeksi	orvaskesiksi
abessiivi	orvaskedettä	orvaskesittä
instruktiivi	–	orvaskesin
komitatiivi	–	orvaskesine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	orvaskede-
vahva vartalo	orvaskete-
konsonantti- vartalo	orvasket-

Käännökset

1. epidermi, selkärankaisten ihon uloin kerros

englanti: epidermis, cuticle ido: epidermo latina: epidermis

ruotsi: överhud, epidermis saksa: Epidermis f., Oberhaut f. turkki: epidermis, üst deri

Liittyvät sanat

• kamara
• nahka

Synonyymit

• martio

Vieruskäsitteet

• verinahka, ihonalaiskudos

Osakäsitteet

• marraskesi

Kokonaiskäsitteet

• iho

Aiheesta muualla

• orvaskesi Kielitoimiston sanakirjassa