paisunta

Suomi

Substantiivi

paisunta (9-J)

1. tulva, joka esiintyy joessa jäidenlähdön aikaan, erityisesti Pohjanmaalla
2. ilmiö, jossa höyrykoneissa ja polttomoottoreissa määrätyn paineisen höyry- tai kaasumäärän tilavuus suurenee ja paine alenee

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	paisunta	paisunnat
genetiivi	paisunnan	paisuntojen (paisuntain)
partitiivi	paisuntaa	paisuntoja
akkusatiivi	paisunta; paisunnan	paisunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi	paisunnassa	paisunnoissa
elatiivi	paisunnasta	paisunnoista
illatiivi	paisuntaan	paisuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	paisunnalla	paisunnoilla
ablatiivi	paisunnalta	paisunnoilta
allatiivi	paisunnalle	paisunnoille
muut sijamuodot
essiivi	paisuntana	paisuntoina
translatiivi	paisunnaksi	paisunnoiksi
abessiivi	paisunnatta	paisunnoitta
instruktiivi	–	paisunnoin
komitatiivi	–	paisuntoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	paisunna-
vahva vartalo	paisunta-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• paisua

Yhdyssanat

paisuntasäiliö