palaa
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
palaa
- yksikön partitiivimuoto sanasta pala
Verbi
- (aineesta) yhtyä happeen nopeasti, olla liekeissä, olla tulessa
- tuhoutua palamalla
- Sauna paloi.
- Talo paloi ukkosella.
- kärytä, haista palaneelta, päästää savua
- Käämit paloivat.
- hohtaa valoa
- Auton bensavalo palaa.
- jäädä kiinni rikoksesta
- Salakuljettaja paloi tullissa.
- (urheilu, pesäpallo) tulla poltetuksi
- Kentällä pesien väliä etenevä sisäpelaaja palaa, kun ulkopelaajat saavat toimitettua pallon seuraavaan pesään ennen sinne pyrkivää sisäpelaajaa.
- Jaska paloi ykköspesälle ja pelimme päättyi.
- (polttopallo) joutua pois pelistä pallon osumisen vuoksi
- tuhoutua, rikkoutua, palaa loppuun
- Taas paloi lamppu eteisen katosta.
- Sulake on palanut.
- Tämä lamppu ei syty. Se on palanut.
- kaivata
- Mieleni palaa menneeseen.
- Palan halusta tulla luoksesi.
Ääntäminen
- IPA: /ˈpɑlɑːˣ/
- tavutus: pa‧laa
Käännökset
Liittyvät sanat
Johdokset
Synonyymit
Yhdyssanat
palamisjäte, palamistuote, palavakivi, palavapensas, palavarakkaus, tulenpalava
Aiheesta muualla
Verbi
palaa
Remove ads
Niue
Substantiivi
palaa
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads