palava

Suomi

Verbi

palava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä palaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	palava	palavat
genetiivi	palavan	palavien (palavain)
partitiivi	palavaa	palavia
akkusatiivi	palava; palavan	palavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	palavassa	palavissa
elatiivi	palavasta	palavista
illatiivi	palavaan	palaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	palavalla	palavilla
ablatiivi	palavalta	palavilta
allatiivi	palavalle	palaville
muut sijamuodot
essiivi	palavana	palavina
translatiivi	palavaksi	palaviksi
abessiivi	palavatta	palavitta
instruktiivi	–	palavin
komitatiivi	–	palavine
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	palava-
vahva vartalo	palava-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• palavakivi
• palavapensas
• tulenpalava

Aiheesta muualla

• palava Kielitoimiston sanakirjassa
• palava Tieteen termipankissa