panne

Suomi

Substantiivi

panne (48-J)

1. rinnakkaismuoto sanasta paanne

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	panne	panteet
genetiivi	panteen	panteiden panteitten
partitiivi	pannetta	panteita
akkusatiivi	panne; panteen	panteet
sisäpaikallissijat
inessiivi	panteessa	panteissa
elatiivi	panteesta	panteista
illatiivi	panteeseen	panteisiin panteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	panteella	panteilla
ablatiivi	panteelta	panteilta
allatiivi	panteelle	panteille
muut sijamuodot
essiivi	panteena	panteina
translatiivi	panteeksi	panteiksi
abessiivi	panteetta	panteitta
instruktiivi	–	pantein
komitatiivi	–	panteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pantee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	pannet-

Aiheesta muualla

• panne Suomen etymologisessa sanakirjassa

Verbi

panne

1. (taivutusmuoto) aktiivin potentiaalin preesensin konnegaatiomuoto verbistä panna

Ranska

Substantiivi

panne f. (monikko pannes[luo])

1. epäkunto, vika, käyttöhäiriö

   être en panne – olla epäkunnossa

   panne de courant/d'électricité – sähkökatko

   panne sèche – bensiinin loppuminen

2. impotenssi
3. (tietotekniikka) bugi, vika
4. sian vatsaihra
5. felbi (sametti)

Aiheesta muualla

• panne Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)