parketti

Katso artikkeli Parketti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

parketti (5-C)

1. puinen lattianpäällyste
2. lattia joka päällystetty ko. päällysteellä, parkettilattia

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑrket̪ːi/
• tavutus: par‧ket‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	parketti	parketit
genetiivi	parketin	parkettien (parkettein)
partitiivi	parkettia	parketteja
akkusatiivi	parketti; parketin	parketit
sisäpaikallissijat
inessiivi	parketissa	parketeissa
elatiivi	parketista	parketeista
illatiivi	parkettiin	parketteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	parketilla	parketeilla
ablatiivi	parketilta	parketeilta
allatiivi	parketille	parketeille
muut sijamuodot
essiivi	parkettina	parketteina
translatiivi	parketiksi	parketeiksi
abessiivi	parketitta	parketeitta
instruktiivi	–	parketein
komitatiivi	–	parketteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	parketi-
vahva vartalo	parketti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

ruotsin parkett < ranskan parquet < johdos ranskan sanasta parc, rajattu alue. Yhdyssanan parkettilattia osana sana mainitaan 1877 julkaistussa Agathon Meurmanin ranskalais-suomalaisessa sanakirjassa.^[1]

Käännökset

1. puinen lattianpäällyste

englanti: parquet espanja: parqué

saksa: Parkett n. turkki: parke

Liittyvät sanat

• laminaatti
• laminaattilattia

Yhdyssanat

lautaparketti, mosaiikkiparketti, parkettilattia, sauvaparketti, tammiparketti, tanssiparketti

Idiomit

• parkettien partaveitsi
  1. (miehestä) taitava lavatanssien tanssija

Aiheesta muualla

• parketti Kielitoimiston sanakirjassa