paviaani

Katso artikkeli Paviaani Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

paviaani (5)

1. jokin suvun Papio apinalajeista
2. (halventava, haukkumasana), tyhmänä pidettävä henkilö

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑʋiˌɑːni/
• tavutus: pa‧vi‧aa‧ni

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	paviaani	paviaanit
genetiivi	paviaanin	paviaanien (paviaanein)
partitiivi	paviaania	paviaaneja
akkusatiivi	paviaani; paviaanin	paviaanit
sisäpaikallissijat
inessiivi	paviaanissa	paviaaneissa
elatiivi	paviaanista	paviaaneista
illatiivi	paviaaniin	paviaaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	paviaanilla	paviaaneilla
ablatiivi	paviaanilta	paviaaneilta
allatiivi	paviaanille	paviaaneille
muut sijamuodot
essiivi	paviaanina	paviaaneina
translatiivi	paviaaniksi	paviaaneiksi
abessiivi	paviaanitta	paviaaneitta
instruktiivi	–	paviaanein
komitatiivi	–	paviaaneine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	paviaani-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

< ruotsin babian, saksan Pavian, englannin baboon < ranskan babouin < italian babbuino < mamoine, mammone ’apina’ < arabian مَيْمُون (maimūn)^[1]

Käännökset

1. apina(laji)

azeri: pavian englanti: baboon espanja: babuino ido: babuino italia: babbuino m. ranska: babouin m., papion m.

ruotsi: babian saksa: Pavian m. turkki: babun unkari: pávián uzbekki: pavian venäjä: павиан

Aiheesta muualla

• paviaani Kielitoimiston sanakirjassa