pekari

Katso artikkeli Pekarit Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

pekari (6)

1. jonkin Tayassuidae-heimon eläimistä, sioille sukua olevia amerikkalaisia sorkkaeläimiä

   Erottaa sika pekarista.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpekɑri/
• tavutus: pe‧ka‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pekari	pekarit
genetiivi	pekarin	pekarien pekareiden pekareitten
partitiivi	pekaria	pekareita pekareja
akkusatiivi	pekari; pekarin	pekarit
sisäpaikallissijat
inessiivi	pekarissa	pekareissa
elatiivi	pekarista	pekareista
illatiivi	pekariin	pekareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pekarilla	pekareilla
ablatiivi	pekarilta	pekareilta
allatiivi	pekarille	pekareille
muut sijamuodot
essiivi	pekarina	pekareina
translatiivi	pekariksi	pekareiksi
abessiivi	pekaritta	pekareitta
instruktiivi	–	pekarein
komitatiivi	–	pekareine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pekari-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. Tayassuidae-heimon sioille sukua olevia amerikkalaisia sorkkaeläimiä

englanti: peccary espanja: pecari m.

kroatia: pekari m. portugali: pecari m., queixada m.

Aiheesta muualla

• pekari Kielitoimiston sanakirjassa

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö	monikko
nominatiivi	pekári	pekáriji
genetiivi	pekárija	pekárījā
datiivi-lokatiivi	pekáriju	pekárijima
akkusatiivi	pekárija	pekárije
vokatiivi	pekári	pekáriji
instrumentaali	pekárijem	pekárijima

pekári m. 

1. pekari

Ääntäminen

• IPA: /pe'kǎːri/
• tavutus: pe‧ka‧ri

Aiheesta muualla

• pekári Hrvatski jezični portal

Substantiivi

pȅkāri

1. monikon nominatiivimuoto sanasta pekar
2. monikon vokatiivimuoto sanasta pekar

Ääntäminen

• IPA: /'pêkaːri/
• tavutus: pe‧ka‧ri

Substantiivi

pèkari

1. yksikön datiivimuoto sanasta pekara
2. yksikön lokatiivimuoto sanasta pekara

Ääntäminen

• IPA: /'pěkari/
• tavutus: pe‧ka‧ri