pemppu

Suomi

Substantiivi

pemppu (1-B)

1. (lastenkieltä) peppu, takapuoli

Ääntäminen

• IPA: /ˈpempːu/
• tavutus: pemp‧pu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pemppu	pemput
genetiivi	pempun	pemppujen
partitiivi	pemppua	pemppuja
akkusatiivi	pemppu; pempun	pemput
sisäpaikallissijat
inessiivi	pempussa	pempuissa
elatiivi	pempusta	pempuista
illatiivi	pemppuun	pemppuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pempulla	pempuilla
ablatiivi	pempulta	pempuilta
allatiivi	pempulle	pempuille
muut sijamuodot
essiivi	pemppuna	pemppuina
translatiivi	pempuksi	pempuiksi
abessiivi	pemputta	pempuitta
instruktiivi	–	pempuin
komitatiivi	–	pemppuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	pempu-
vahva vartalo	pemppu-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• pemppu Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 1089 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa