pentue

Suomi

Substantiivi

pentue (48)

1. kerralla syntyneet poikaset

Ääntäminen

• IPA: /ˈpent̪ueˣ/
• tavutus: pen‧tu‧e

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pentue	pentueet
genetiivi	pentueen	pentueiden pentueitten
partitiivi	pentuetta	pentueita
akkusatiivi	pentue; pentueen	pentueet
sisäpaikallissijat
inessiivi	pentueessa	pentueissa
elatiivi	pentueesta	pentueista
illatiivi	pentueeseen	pentueisiin pentueihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pentueella	pentueilla
ablatiivi	pentueelta	pentueilta
allatiivi	pentueelle	pentueille
muut sijamuodot
essiivi	pentueena	pentueina
translatiivi	pentueeksi	pentueiksi
abessiivi	pentueetta	pentueitta
instruktiivi	–	pentuein
komitatiivi	–	pentueine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pentuee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	pentuet-

Etymologia

• substantiivi pentu + johdin -ue

Käännökset

1. kerralla syntyneet poikaset

englanti: litter

Aiheesta muualla

• pentue Kielitoimiston sanakirjassa