perho

Suomi

Substantiivi

perho (1)

1. kalastuksessa käytettävä hyönteistä jäljittelevä viehe
2. (runollinen) perhonen

Ääntäminen

• IPA: /ˈperho/
• tavutus: per‧ho

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	perho	perhot
genetiivi	perhon	perhojen
partitiivi	perhoa	perhoja
akkusatiivi	perho; perhon	perhot
sisäpaikallissijat
inessiivi	perhossa	perhoissa
elatiivi	perhosta	perhoista
illatiivi	perhoon	perhoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	perholla	perhoilla
ablatiivi	perholta	perhoilta
allatiivi	perholle	perhoille
muut sijamuodot
essiivi	perhona	perhoina
translatiivi	perhoksi	perhoiksi
abessiivi	perhotta	perhoitta
instruktiivi	–	perhoin
komitatiivi	–	perhoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	perho-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. viehe

englanti: fly (lure) kroatia: mušica f.

turkki: sinek

Liittyvät sanat

• pilkki
• uistin
• viehe

Johdokset

• adjektiivit: perhomainen
• substantiivit: perhonen
• verbit: perhostaa

Yhdyssanat

kuivaperho, lohiperho, märkäperho, perhokalastus, perhokela, perhokoukku, perhokurjenmiekka, perholiivi, perhosiima, perhovapa, päiväperho, uppoperho

Aiheesta muualla

• perho Kielitoimiston sanakirjassa