piht

Viro

Substantiivi

piht (gen piha, part pihta)

1. uuma, vyötärö; keskivartalo

   Vöö ulatus vaevalt ümber piha. – Vyö ulottui vaivoin vyötärön ympäri.

2. lavan seutu, hartia

Liittyvät sanat

• pihaosa
• pihakate
• herilaspiht

Substantiivi

piht (gen pihi, part pihti)

1. rippi

   Haige soovis pihti. – Sairas halusi ripittäytyä / toivoi rippiä.

2. ripittäytyminen

Substantiivi

piht (gen pihi, part pihti)

1. pihti, pärepihti

   Peerg põles pihis ja valgustas taret. – Päre paloi pihdissä ja valaisi tupaa.

Liittyvät sanat

Synonyymit

• pilak
• peerupiht

Aiheesta muualla

• piht sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)