pimento

Suomi

Substantiivi

pimento (1-J)

1. varjossa oleva paikka; pimeä paikka (myös kuvaannollisesti)

   jäädä pimentoon

   olla pimennossa

Ääntäminen

• IPA: /ˈpiment̪o/
• tavutus: pi‧men‧to

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pimento	pimennot
genetiivi	pimennon	pimentojen
partitiivi	pimentoa	pimentoja
akkusatiivi	pimento; pimennon	pimennot
sisäpaikallissijat
inessiivi	pimennossa	pimennoissa
elatiivi	pimennosta	pimennoista
illatiivi	pimentoon	pimentoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pimennolla	pimennoilla
ablatiivi	pimennolta	pimennoilta
allatiivi	pimennolle	pimennoille
muut sijamuodot
essiivi	pimentona	pimentoina
translatiivi	pimennoksi	pimennoiksi
abessiivi	pimennotta	pimennoitta
instruktiivi	–	pimennoin
komitatiivi	–	pimentoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	pimenno-
vahva vartalo	pimento-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• vrt. adjektiivi pimeä + johdin -nto ja verbi pimentää + johdin -o

Aiheesta muualla

• pimento Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

pimento

1. vihannespaprikan hedelmä tai siitä tehty mauste
2. maustepippuri

Galego

Substantiivi

pimento

1. mikä hyvänsä paprikoiden sukuun (Capsicum) kuuluva kasvi
2. tällaisen kasvin hedelmä

Italia

Substantiivi

pimento m.

1. maustepippuri

Portugali

Substantiivi

pimento m. (monikko pimentos)

1. paprika (vihreä)