pleku

Suomi

Substantiivi

pleku (1)

1. (slangia) plektra

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pleku	plekut
genetiivi	plekun	plekujen
partitiivi	plekua	plekuja
akkusatiivi	pleku; plekun	plekut
sisäpaikallissijat
inessiivi	plekussa	plekuissa
elatiivi	plekusta	plekuista
illatiivi	plekuun	plekuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	plekulla	plekuilla
ablatiivi	plekulta	plekuilta
allatiivi	plekulle	plekuille
muut sijamuodot
essiivi	plekuna	plekuina
translatiivi	plekuksi	plekuiksi
abessiivi	plekutta	plekuitta
instruktiivi	–	plekuin
komitatiivi	–	plekuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	pleku-
vahva vartalo	pleku-
konsonantti- vartalo	-