pointteri

Katso artikkeli Pointteri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

pointteri (6)

1. keskikokoinen seisova kanakoira ja sen edustama koirarotu
2. (tietotekniikka) osoitin

Ääntäminen

• IPA: /ˈpoi̯nt̪ːeri/
• tavutus: point‧te‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pointteri	pointterit
genetiivi	pointterin	pointterien pointtereiden pointtereitten
partitiivi	pointteria	pointtereita pointtereja
akkusatiivi	pointteri; pointterin	pointterit
sisäpaikallissijat
inessiivi	pointterissa	pointtereissa
elatiivi	pointterista	pointtereista
illatiivi	pointteriin	pointtereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pointterilla	pointtereilla
ablatiivi	pointterilta	pointtereilta
allatiivi	pointterille	pointtereille
muut sijamuodot
essiivi	pointterina	pointtereina
translatiivi	pointteriksi	pointtereiksi
abessiivi	pointteritta	pointtereitta
instruktiivi	–	pointterein
komitatiivi	–	pointtereine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pointteri-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. lintukoirarotu, joka on kookas seisova kanakoira

englanti: pointer hollanti: pointer m.

ranska: pointer m.

2. osoitin

Ks. osoitin

Liittyvät sanat

Yläkäsitteet

• koiraeläimet (Canidea)
  • kesykoira (Canis familiaris)
    • metsästyskoira
      • lintukoira
        • seisoja

Aiheesta muualla

• pointteri Kielitoimiston sanakirjassa