polveutuminen

Suomi

Substantiivi

polveutuminen (38)

1. teonnimi verbistä polveutua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	polveutuminen	polveutumiset
genetiivi	polveutumisen	polveutumisten polveutumisien
partitiivi	polveutumista	polveutumisia
akkusatiivi	polveutuminen; polveutumisen	polveutumiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	polveutumisessa	polveutumisissa
elatiivi	polveutumisesta	polveutumisista
illatiivi	polveutumiseen	polveutumisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	polveutumisella	polveutumisilla
ablatiivi	polveutumiselta	polveutumisilta
allatiivi	polveutumiselle	polveutumisille
muut sijamuodot
essiivi	polveutumisena (polveutumisna)	polveutumisina
translatiivi	polveutumiseksi	polveutumisiksi
abessiivi	polveutumisetta	polveutumisitta
instruktiivi	–	polveutumisin
komitatiivi	–	polveutumisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	polveutumise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	polveutumis-

Etymologia

• verbi polveutua + johdin -minen

Aiheesta muualla

• Artikkeli 322 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa