pomppu

Suomi

Substantiivi

pomppu (1)

1. kimmoke
2. pompahdus, hypähdys
3. (puhekieltä) edellisen aiheuttava töyssy

Ääntäminen

• IPA: /ˈpompːu/
• tavutus: pomp‧pu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pomppu	pompput
genetiivi	pomppun	pomppujen
partitiivi	pomppua	pomppuja
akkusatiivi	pomppu; pomppun	pompput
sisäpaikallissijat
inessiivi	pomppussa	pomppuissa
elatiivi	pomppusta	pomppuista
illatiivi	pomppuun	pomppuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pomppulla	pomppuilla
ablatiivi	pomppulta	pomppuilta
allatiivi	pomppulle	pomppuille
muut sijamuodot
essiivi	pomppuna	pomppuina
translatiivi	pomppuksi	pomppuiksi
abessiivi	pompputta	pomppuitta
instruktiivi	–	pomppuin
komitatiivi	–	pomppuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pomppu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi pompata ((vahva) vokaalivartalo pomppaa- ) + johdin -u

Käännökset

1. kimmoke

englanti: bounce

3. töyssy

Ks. töyssy

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: pomppuinen
• verbit: pomputtaa

Synonyymit

• töyssy

Yhdyssanat

pomppulyönti

Aiheesta muualla

• pomppu Kielitoimiston sanakirjassa