Suomi Substantiivi positio (3) asema, asento (filosofia) ajattelun tai päättelyn lähtökohdaksi otettu oletus Ääntäminen IPA: /ˈposiˌt̪io/ tavutus: po‧si‧ti‧o Taivutus Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ... Taivutus sijamuotoyksikkömonikko kieliopilliset sijamuodot nominatiivi positio positiot genetiivi position positioidenpositioitten partitiivi positiota positioita akkusatiivi positio; position positiot sisäpaikallissijat inessiivi positiossa positioissa elatiivi positiosta positioista illatiivi positioon positioihin ulkopaikallissijat adessiivi positiolla positioilla ablatiivi positiolta positioilta allatiivi positiolle positioille muut sijamuodot essiivi positiona positioina translatiivi positioksi positioiksi abessiivi positiotta positioitta instruktiivi – positioin komitatiivi – positioine-+ omistusliite vartalot vokaalivartalo positio- heikko vartalo - vahva vartalo - konsonantti-vartalo - SuljeRemove adsWikiwand - on Seamless Wikipedia browsing. On steroids.Remove ads