protestantti

Suomi

Substantiivi

protestantti (5)

1. (uskonto) kristitty, joka kuuluu johonkin protestanttiseen, ts. reformaation eli uskonpuhdistuksen aikaan roomalaiskatolisesta kirkosta eriytyneeseen kirkkokuntaan tai sellaiseen näistä edelleen erkaantuneeseen tunnustuskuntaan

Ääntäminen

• IPA: /ˈprot̪esˌt̪ɑnt̪ːi/
• tavutus: pro‧tes‧tant‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	protestantti	protestantit
genetiivi	protestantin	protestanttien (protestanttein)
partitiivi	protestanttia	protestantteja
akkusatiivi	protestantti; protestantin	protestantit
sisäpaikallissijat
inessiivi	protestantissa	protestanteissa
elatiivi	protestantista	protestanteista
illatiivi	protestanttiin	protestantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	protestantilla	protestanteilla
ablatiivi	protestantilta	protestanteilta
allatiivi	protestantille	protestanteille
muut sijamuodot
essiivi	protestanttina	protestantteina
translatiivi	protestantiksi	protestanteiksi
abessiivi	protestantitta	protestanteitta
instruktiivi	–	protestantein
komitatiivi	–	protestantteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	protestanti-
vahva vartalo	protestantti-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. kristitty, joka kuuluu johonkin protestanttiseen kirkkokuntaan

englanti: Protestant ranska: protestant ruotsi: protestant -er

saksa: Protestant m., Protestantin f. turkki: protestan

Aiheesta muualla

• protestantti Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 4912 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa