puhallus

Suomi

Substantiivi

puhallus (39)

1. puhaltamisen tulos
2. kevyt ilmavirta
3. (arkikieltä) väkivallaton (rahan tai muun) huijaaminen

   Onneksi pandemiaan vetoaminen menettää tehoaan hetki hetkeltä ja tämä kaikkien aikojen häikäilemättömin puhallus pian paljastuu. (Ano Turtiainen)

Ääntäminen

• IPA: /ˈpuhɑlːus/
• tavutus: pu‧hal‧lus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	puhallus	puhallukset
genetiivi	puhalluksen	puhallusten puhalluksien
partitiivi	puhallusta	puhalluksia
akkusatiivi	puhallus; puhalluksen	puhallukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	puhalluksessa	puhalluksissa
elatiivi	puhalluksesta	puhalluksista
illatiivi	puhallukseen	puhalluksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	puhalluksella	puhalluksilla
ablatiivi	puhallukselta	puhalluksilta
allatiivi	puhallukselle	puhalluksille
muut sijamuodot
essiivi	puhalluksena	puhalluksina
translatiivi	puhallukseksi	puhalluksiksi
abessiivi	puhalluksetta	puhalluksitta
instruktiivi	–	puhalluksin
komitatiivi	–	puhalluksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	puhallukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	puhallus-

Etymologia

• verbi puhaltaa (heikko vartalo puhalla- ) + johdin -us

Käännökset

1. puhaltamisen tulos

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

• puhallutus

Yhdyssanat

hiekkapuhallus, lasinpuhallus, puhalluselvytys, puhallusilma, puhalluslamppu, puhallusputki, puhallusratsia, puhallussoitin, puhallustauti, puhallusvilla

Aiheesta muualla

• puhallus Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 4135 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa