puhunta

Suomi

Substantiivi

puhunta (9-J)

1. puhuminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈpuhunt̪ɑ/
• tavutus: pu‧hun‧ta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	puhunta	puhunnat
genetiivi	puhunnan	puhuntojen (puhuntain)
partitiivi	puhuntaa	puhuntoja
akkusatiivi	puhunta; puhunnan	puhunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi	puhunnassa	puhunnoissa
elatiivi	puhunnasta	puhunnoista
illatiivi	puhuntaan	puhuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	puhunnalla	puhunnoilla
ablatiivi	puhunnalta	puhunnoilta
allatiivi	puhunnalle	puhunnoille
muut sijamuodot
essiivi	puhuntana	puhuntoina
translatiivi	puhunnaksi	puhunnoiksi
abessiivi	puhunnatta	puhunnoitta
instruktiivi	–	puhunnoin
komitatiivi	–	puhuntoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	puhunna-
vahva vartalo	puhunta-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi puhua + johdin -nta

Käännökset

1. puhuminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

julkipuhunta

Aiheesta muualla

• puhunta Kielitoimiston sanakirjassa
• puhunta Tieteen termipankissa