puhuttu

Suomi

Adjektiivi

puhuttu (1-C) (komparatiivi puhutumpi, superlatiivi puhutuin) (taivutus [luo])

1. sellainen, josta on ollut puhe, puheena ollut; suullisesti ilmaistu, puhumalla aikaan saatu tai muodostettu.

   Se puhuttu asia ei vain tahdo edetä.

   Puhuttu kieli tarvitsee välineekseen anatomisen kielen.

Käännökset

1. sellainen, josta on ollut puhe, puheena ollut; suullisesti ilmaistu, puhumalla aikaan saatu tai muodostettu.

englanti: spoken, vocal

unkari: beszélt

Liittyvät sanat

• suullinen

Verbi

puhuttu

1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä puhua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	puhuttu	puhutut
genetiivi	puhutun	puhuttujen
partitiivi	puhuttua	puhuttuja
akkusatiivi	puhuttu; puhutun	puhutut
sisäpaikallissijat
inessiivi	puhutussa	puhutuissa
elatiivi	puhutusta	puhutuista
illatiivi	puhuttuun	puhuttuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	puhutulla	puhutuilla
ablatiivi	puhutulta	puhutuilta
allatiivi	puhutulle	puhutuille
muut sijamuodot
essiivi	puhuttuna	puhuttuina
translatiivi	puhutuksi	puhutuiksi
abessiivi	puhututta	puhutuitta
instruktiivi	–	puhutuin
komitatiivi	–	puhuttuine
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	puhutu-
vahva vartalo	puhuttu-
konsonantti- vartalo	-