puikula

Suomi

Substantiivi

puikula (12)

1. jokin pitkänomainen, soikea esine
2. puikulaperuna

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	puikula	puikulat
genetiivi	puikulan	puikuloiden puikuloitten (puikulain)
partitiivi	puikulaa	puikuloita
akkusatiivi	puikula; puikulan	puikulat
sisäpaikallissijat
inessiivi	puikulassa	puikuloissa
elatiivi	puikulasta	puikuloista
illatiivi	puikulaan	puikuloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	puikulalla	puikuloilla
ablatiivi	puikulalta	puikuloilta
allatiivi	puikulalle	puikuloille
muut sijamuodot
essiivi	puikulana	puikuloina
translatiivi	puikulaksi	puikuloiksi
abessiivi	puikulatta	puikuloitta
instruktiivi	–	puikuloin
komitatiivi	–	puikuloine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	puikula-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• puikulainen
• puikea

Yhdyssanat

puikulaperuna