punerrus

Suomi

Substantiivi

punerrus (39)

1. punertaminen, se, että punertaa
2. punertava väri, puna, punoitus, rusko

Ääntäminen

• IPA: /ˈpunerːus/
• tavutus: pu‧ner‧rus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	punerrus	punerrukset
genetiivi	punerruksen	punerrusten punerruksien
partitiivi	punerrusta	punerruksia
akkusatiivi	punerrus; punerruksen	punerrukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	punerruksessa	punerruksissa
elatiivi	punerruksesta	punerruksista
illatiivi	punerrukseen	punerruksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	punerruksella	punerruksilla
ablatiivi	punerrukselta	punerruksilta
allatiivi	punerrukselle	punerruksille
muut sijamuodot
essiivi	punerruksena	punerruksina
translatiivi	punerrukseksi	punerruksiksi
abessiivi	punerruksetta	punerruksitta
instruktiivi	–	punerruksin
komitatiivi	–	punerruksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	punerrukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	punerrus-

Aiheesta muualla

• punerrus Kielitoimiston sanakirjassa