punonta

Suomi

Substantiivi

punonta (9-J)

1. se, kun punotaan, punominen
2. punomisen tulos

Ääntäminen

• IPA: /ˈpunont̪ɑ/
• tavutus: pu‧non‧ta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	punonta	punonnat
genetiivi	punonnan	punontojen (punontain)
partitiivi	punontaa	punontoja
akkusatiivi	punonta; punonnan	punonnat
sisäpaikallissijat
inessiivi	punonnassa	punonnoissa
elatiivi	punonnasta	punonnoista
illatiivi	punontaan	punontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	punonnalla	punonnoilla
ablatiivi	punonnalta	punonnoilta
allatiivi	punonnalle	punonnoille
muut sijamuodot
essiivi	punontana	punontoina
translatiivi	punonnaksi	punonnoiksi
abessiivi	punonnatta	punonnoitta
instruktiivi	–	punonnoin
komitatiivi	–	punontoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	punonna-
vahva vartalo	punonta-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi punoa + johdin -nta

Käännökset

1. se, kun punotaan, punominen

englanti: (korin ~) weaving, (köyden ~) plaiting

2. punomisen tulos

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: -punontainen

Yhdyssanat

• korinpunonta, köydenpunonta
• punontatyö

Aiheesta muualla

• punonta Kielitoimiston sanakirjassa