putiikki

Suomi

Substantiivi

putiikki (5-A)

1. pieni myymälä

Ääntäminen

• IPA: /ˈput̪iːkːi/
• tavutus: pu‧tiik‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	putiikki	putiikit
genetiivi	putiikin	putiikkien (putiikkein)
partitiivi	putiikkia	putiikkeja
akkusatiivi	putiikki; putiikin	putiikit
sisäpaikallissijat
inessiivi	putiikissa	putiikeissa
elatiivi	putiikista	putiikeista
illatiivi	putiikkiin	putiikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	putiikilla	putiikeilla
ablatiivi	putiikilta	putiikeilta
allatiivi	putiikille	putiikeille
muut sijamuodot
essiivi	putiikkina	putiikkeina
translatiivi	putiikiksi	putiikeiksi
abessiivi	putiikitta	putiikeitta
instruktiivi	–	putiikein
komitatiivi	–	putiikkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	putiiki-
vahva vartalo	putiikki-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• vanhemmasta muodosta butiikki < ruotsin sanasta butik < ranskan sanasta boutique << latinan sanasta apothēca (josta > apteekki)^[1]

Käännökset

1. pieni myymälä

azeri: butik englanti: boutique ranska: boutique f.

ruotsi: butik turkki: butik

Aiheesta muualla

• putiikki Kielitoimiston sanakirjassa