röyhy

Katso myös: Röyhy

Suomi

Substantiivi

röyhy (1)

1. (kasvitiede) muun muassa kauralla oleva, tähkää vastaava viuhkamainen kukinto, johon kasvavat siemenet ja kukat
2. (murteellinen) savu

Ääntäminen

• IPA: /ˈrøy̯hy/
• tavutus: röy‧hy

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	röyhy	röyhyt
genetiivi	röyhyn	röyhyjen
partitiivi	röyhyä	röyhyjä
akkusatiivi	röyhy; röyhyn	röyhyt
sisäpaikallissijat
inessiivi	röyhyssä	röyhyissä
elatiivi	röyhystä	röyhyistä
illatiivi	röyhyyn	röyhyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	röyhyllä	röyhyillä
ablatiivi	röyhyltä	röyhyiltä
allatiivi	röyhylle	röyhyille
muut sijamuodot
essiivi	röyhynä	röyhyinä
translatiivi	röyhyksi	röyhyiksi
abessiivi	röyhyttä	röyhyittä
instruktiivi	–	röyhyin
komitatiivi	–	röyhyine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	röyhy-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. tähkää vastaava viuhkamainen kukinto, johon kasvavat siemenet ja kukat

englanti: panicle ruotsi: vippa ukraina: волоть f., (puhek.) мітелка f.

venäjä: метёлка f. viro: pööris

Liittyvät sanat

• huiskilo

Verbit

• röyhytä
• röyhyttää, röyhytellä

Yhdyssanat

• röyhykaisla
• röyhyvihvilä

Aiheesta muualla

• röyhy Kielitoimiston sanakirjassa
• Kasvitiede:röyhy Tieteen termipankissa
• röyhy Suomen etymologisessa sanakirjassa