kaura
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
kaura (9)
- kaurojen suvun (Avena) heinäkasvi, joista monia viljellään viljana
- erityisesti peltokaura (Avena sativa)
- Kauran jyvät kasvavat röyhyssä.
- näiden ravinnoksi käytettävät siemenet
Ääntäminen
- IPA: /ˈkɑu̯rɑ/
- tavutus: kau‧ra
Taivutus
Etymologia
Vanha germaaninen laina, rekonstruoitu alkumuoto *ꭓagran-. Vastineita itämerensuomalaisissa kielissä karjalan kakra, vepsän kagr ja viron kaer.[1]
Käännökset
2. Avena sativa
|
|
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
hukkakaura, kaurahattu, kaurahiutale, kaurajauho, kauraleipä, kauralese, kauraliemi, kauramoottori, kauranjyvä, kaurannoki, kauransiemen, kauranviljely, kaurapelto, kaurapuuro, kauraryyni, kaurasuurimo, kauravelli, maatiaiskaura, nyhtökaura, papinkaura, peruskaura, punakaura, rehukaura, siemenkaura
Aiheesta muualla
- kaura Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 4000 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads