radio
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
radio (3)
- radioaaltoja lähettävä ja vastaanottava laite tai laitteisto, jota käytetään viestinnässä ja joukkotiedotuksessa
- Radio soveltuu erityisen hyvin avaruustietoliikenteeseen.
- radiovastaanotin, yleisradiovastaanotin
- Kuulemme uutiset radiosta puolen tunnin välein.
- (fysiikka) tutkimuksen ala, minkä tehtävänä on selvittää erityisesti radiotaajuisen sähkömagneettisen säteilyn ominaisuuksia ja kehittää käyttösovelluksia; myös kehitetyt sovellukset
- Historia tuntee radion keksijöinä kaksi fyysikkoa, joista toinen teki kokeitaan Kotkan edustalla.
- Radion asema kansainvälisessä tutkimuksessa on vankkumaton.
Ääntäminen
- IPA: /ˈrɑdio/
- tavutus: ra‧di‧o
Taivutus
Etymologia
Radio-sana on latinalaista alkuperää sisältävä kansainvälinen sana. Se on johdos sanasta radius 'säde'. Radio viittaa siis radioaaltoihin.[1]
Käännökset
1. radioaaltoja lähettävä ja vastaanottava laite tai laitteisto, jota käytetään viestinnässä ja joukkotiedotuksessa
2. radiovastaanotin
|
Ks. radiovastaanotin |
3. fysiikan ala
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
radioaktiivisuus, radiohiili, radiointi, televisio
Johdokset
Yhdyssanat
alueradio, amatööriradio, autoradio, digiradio, höyryradio, kelloradio, kenttäradio, lyhytaaltoradio, lähiradio, mainosradio, matkaradio, merirosvoradio, nettiradio, näköradio, paikallisradio, paristoradio, puskaradio, putkiradio, radioaallot, radioaalto, radioaktiivinen, radioamatööri, radioantenni, radioasema, radioastronomia, radiodokumentti, radiodraama, radioesiintyminen, radioesitelmä, radioesitys, radiohaastattelu, radiohartaus, radiohiljaisuus, radiohäirintä, radiohäiriö, radioinsinööri, radioisotooppi, radiojuontaja, radiokanava, radiokeskustelu, radiokuuluttaja, radiokuunnelma, radiokuuntelija, radiolaite, radiolennätin, radioliike, radioliikenne, radiolinkki, radioluotain, radiolähetin, radiolähetys, radiomainonta, radiomainos, radiomajakka, radiomasto, radionauhuri, radionkuuntelija, radionkuuntelu, radio-ohjaus, radio-ohjelma, radiopaikannus, radiopeilaus, radiopuhe, radiopuhelin, radiopuhelu, radioputki, radioreportaasi, radiosanoma, radioselostaja, radioselostus, radiosignaali, radiosondi, radiosovitus, radiosuunnin, radiosuuntima, radiosuuntiminen, radiosähköttäjä, radiosähkötys, radiosäteily, radiotaajuus, radioteatteri, radioteitse, radiotekniikka, radioteknikko, radioteleskooppi, radiotiedotus, radiotoimittaja, radiotähti, radiotähtitiede, radiouutiset, radiovastaanotin, radiovastaanotto, radioviestintä, radioyhteys, radioyhtiö, radioääni, sotilasradioliikenne, stereoradio, sävelradio, taskuradio, transistoriradio, ularadio, yleisradio, yleisradioasema, yleisradiotoiminta, yleisradioyhtiö, yöradio, ääniradio
Aiheesta muualla
Remove ads
Englanti
Substantiivi
radio (monikko radios)
Liittyvät sanat
aeradio, album-oriented radio, amateur radio, radio alphabet, radio altimeter, radio amateur, radio format, radio frequency, radio-frequency, radio silent, radio sounding, radio source, radio-emitting, radio telegraphy, wireless
Sanaliitot
Espanja
Substantiivi
radio f. (monikko radios)
- radio, radiolähetys
- (arkikieltä) radiovastaanotin, yleisradiovastaanotin
- radiosähke
Substantiivi
radio m.
Etymologia
- tieteellisen latinan radium, lyhentymä ranskan sanoista radioactif + latinan pääte -ium (DRAE)
Substantiivi
radio m. (monikko radios)
- (anatomia) värttinäluu
- (geometria) säde
- kantomatka
Etymologia
Ido
Substantiivi
radio (yksikön akkusatiivi radion; monikko radii, monikon akkusatiivi radiin)
Italia
Substantiivi
radio f. (monikko radio)
Latina
Substantiivi
radiō
Liivi
radio (gen radio, part radio, mon nom radiod)
Taivutus
Lähteet
- [LEL]Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012.
- Verkkoversio: LEL 2012
Ranska
Substantiivi
radio f. (monikko radios[luo])
Aiheesta muualla
- radio Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)
Ruotsi
Substantiivi
radio yl. (3) (yks. määr. radion[luo], mon. epämäär. radior[luo], mon. määr. radiorna[luo])
- radio, radiojärjestelmä, radiovastaanotin, radiolähetystekniikka
Liittyvät sanat
- radiomottagare, radiosändare, radioapparat
Aiheesta muualla
- radio Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Serbia
Substantiivi
rȃdio m. (kyrillinen радио)
Taivutus
| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | rȃdio | rȃdiji |
| genetiivi | rȃdija | rȃdījā |
| datiivi-lokatiivi | rȃdiju | rȃdijima |
| akkusatiivi | rȃdio | rȃdije |
| vokatiivi | rȃdio | rȃdiji |
| instrumentaali | rȃdiom | rȃdijima |
Aiheesta muualla
- Николић, Мирослав (2011): radio, Речник српскога језика, ISBN 978-86-7946-004-2, s. 1083
Verbi
radio
- (taivutusmuoto) partisiipin perfektin maskuliini verbistä raditi
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads