rasi

Suomi

Substantiivi

rasi (5)

1. (vanhahtava) kaadettu, polttamaton kaski

Ääntäminen

• IPA: /ˈrɑsi/
• tavutus: ra‧si

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rasi	rasit
genetiivi	rasin	rasien (rasein)
partitiivi	rasia	raseja
akkusatiivi	rasi; rasin	rasit
sisäpaikallissijat
inessiivi	rasissa	raseissa
elatiivi	rasista	raseista
illatiivi	rasiin	raseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rasilla	raseilla
ablatiivi	rasilta	raseilta
allatiivi	rasille	raseille
muut sijamuodot
essiivi	rasina	raseina
translatiivi	rasiksi	raseiksi
abessiivi	rasitta	raseitta
instruktiivi	–	rasein
komitatiivi	–	raseine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	rasi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• rasi Kielitoimiston sanakirjassa