redi

Suomi

Substantiivi

redi (5)

1. (merenkulku) ankkuripaikka sataman ulkopuolella, reti

Ääntäminen

• IPA: /ˈredi/
• tavutus: re‧di

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	redi	redit
genetiivi	redin	redien (redein)
partitiivi	rediä	redejä
akkusatiivi	redi; redin	redit
sisäpaikallissijat
inessiivi	redissä	redeissä
elatiivi	redistä	redeistä
illatiivi	rediin	redeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	redillä	redeillä
ablatiivi	rediltä	redeiltä
allatiivi	redille	redeille
muut sijamuodot
essiivi	redinä	redeinä
translatiivi	rediksi	redeiksi
abessiivi	redittä	redeittä
instruktiivi	–	redein
komitatiivi	–	redeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	redi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. reti

Ks. reti

Liittyvät sanat

• redillä

Aiheesta muualla

• redi Kielitoimiston sanakirjassa