revontulet

Katso artikkeli Revontulet Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

revontulet (24) (monikollinen)

1. (geofysiikka) ilmakehän ilmiö, jossa Auringosta lähteneet varatut hiukkaset aiheuttavat napapiirien läheisyydessä aaltoilevan valoilmiön

Ääntäminen

• IPA: /ˈreʋonˌt̪ulet̪/
• tavutus: re‧von‧tu‧let

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	–	revontulet
genetiivi	–	revontulien revontulten
partitiivi	–	revontulia
akkusatiivi	–; –	revontulet
sisäpaikallissijat
inessiivi	–	revontulissa
elatiivi	–	revontulista
illatiivi	–	revontuliin
ulkopaikallissijat
adessiivi	–	revontulilla
ablatiivi	–	revontulilta
allatiivi	–	revontulille
muut sijamuodot
essiivi	–	revontulina
translatiivi	–	revontuliksi
abessiivi	–	revontulitta
instruktiivi	–	revontulin
komitatiivi	–	revontuline- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	revontule-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	revontul-

Käännökset

1. ilmakehän ilmiö, jossa Auringosta lähteneet varatut hiukkaset aiheuttavat napapiirien läheisyydessä aaltoilevan valoilmiön

englanti: aurora; (pohjoiset) northern lights, aurora borealis; (eteläiset) southern lights, aurora australis norja (bokmål): nordlys n. puola: zorza polarna ranska: aurore polaire; (pohjoiset) aurore boréale; (eteläiset) aurore australe

ruotsi: polarsken; (pohjoiset) norrsken, (eteläiset) sydsken saksa: Polarlicht n.; (pohjoiset) Nordlicht n., (eteläiset) Südlicht n. viro: virmalised, polaarvalgus, põhjavalgus, lõunavalgus

Liittyvät sanat

• repo
• tulet

Synonyymit

• pohjanpalo

Aiheesta muualla

• revontulet Kielitoimiston sanakirjassa
• revontulet Tieteen termipankissa