rex

Suomi

Substantiivi

rex (5)

1. eräs kissarotu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rex	rexit
genetiivi	rexin	rexien (rexein)
partitiivi	rexiä	rexejä
akkusatiivi	rex; rexin	rexit
sisäpaikallissijat
inessiivi	rexissä	rexeissä
elatiivi	rexistä	rexeistä
illatiivi	rexiin	rexeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rexillä	rexeillä
ablatiivi	rexiltä	rexeiltä
allatiivi	rexille	rexeille
muut sijamuodot
essiivi	rexinä	rexeinä
translatiivi	rexiksi	rexeiksi
abessiivi	rexittä	rexeittä
instruktiivi	–	rexein
komitatiivi	–	rexeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	rexi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• devoninrex, cornwallinrex, selkrik rex

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	rēx	rēgēs
akkusatiivi	rēgem	rēgēs
genetiivi	rēgis	rēgum
datiivi	rēgī	rēgibus
ablatiivi	rēge	rēgibus

rēx m. (3)

1. kuningas

Ääntäminen

• IPA: [ˈreːks] (klassinen latina)

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: regalis

Tästä johtuvat sanat tytärkielissä

• esp. rey, ital. re, port. rei, ransk. roi