rinki

Suomi

Substantiivi

rinki (5-G)

1. kehä
2. rengas
3. ympyrä

Ääntäminen

• IPA: /ˈriŋki/
• tavutus: rin‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rinki	ringit
genetiivi	ringin	rinkien (rinkein)
partitiivi	rinkiä	rinkejä
akkusatiivi	rinki; ringin	ringit
sisäpaikallissijat
inessiivi	ringissä	ringeissä
elatiivi	ringistä	ringeistä
illatiivi	rinkiin	rinkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ringillä	ringeillä
ablatiivi	ringiltä	ringeiltä
allatiivi	ringille	ringeille
muut sijamuodot
essiivi	rinkinä	rinkeinä
translatiivi	ringiksi	ringeiksi
abessiivi	ringittä	ringeittä
instruktiivi	–	ringein
komitatiivi	–	rinkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	ringi-
vahva vartalo	rinki-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• rinkeli
• rinkilä
• rinkula
• piiri

Yhdyssanat

hellanrinki, kiekkorinki, korttirinki, kuularinki, rinkitanssi

Aiheesta muualla

• rinki Kielitoimiston sanakirjassa