saarna

Katso artikkeli Saarna Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

saarna (9)

1. (uskonto) papin jumalanpalveluksessa pitämä puhe
2. (arkikieltä) pitkä ja mahdollisesti moittiva monologi

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑːrnɑ/
• tavutus: saar‧na

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	saarna	saarnat
genetiivi	saarnan	saarnojen (saarnain)
partitiivi	saarnaa	saarnoja
akkusatiivi	saarna; saarnan	saarnat
sisäpaikallissijat
inessiivi	saarnassa	saarnoissa
elatiivi	saarnasta	saarnoista
illatiivi	saarnaan	saarnoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	saarnalla	saarnoilla
ablatiivi	saarnalta	saarnoilta
allatiivi	saarnalle	saarnoille
muut sijamuodot
essiivi	saarnana	saarnoina
translatiivi	saarnaksi	saarnoiksi
abessiivi	saarnatta	saarnoitta
instruktiivi	–	saarnoin
komitatiivi	–	saarnoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	saarna-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. papin jumalanpalveluksessa pitämä puhe

englanti: sermon espanja: sermón, homilía hollanti: preek f. inarinsaame: särni latvia: sprediķis m. puola: kazanie n. ranska: sermon

ruotsi: predikan, förkunnelse saksa: Predigt f. tšekki: kázání n. turkki: vaaz unkari: prédikáció, szentbeszéd venäjä: проповедь f. viro: jutlus

Liittyvät sanat

• homiletiikka

Johdokset

• verbit: saarnata

Yhdyssanat

ahtisaarna, moraalisaarna, nuhdesaarna, parannussaarna, rippisaarna, saarnalupa, saarnamatka, saarnamies, saarnanuotti, saarnapönttö, saarnastuoli, saarnateksti, saarnatuoli, saarnavirsi, vaalisaarna, vuorisaarna

Aiheesta muualla

• saarna Kielitoimiston sanakirjassa
• saarna Tieteen termipankissa