salva

Suomi

Substantiivi

salva (9)

1. iholle levitettävä voide tai lääkeaine

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑlʋɑ/
• tavutus: sal‧va

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	salva	salvat
genetiivi	salvan	salvojen (salvain)
partitiivi	salvaa	salvoja
akkusatiivi	salva; salvan	salvat
sisäpaikallissijat
inessiivi	salvassa	salvoissa
elatiivi	salvasta	salvoista
illatiivi	salvaan	salvoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	salvalla	salvoilla
ablatiivi	salvalta	salvoilta
allatiivi	salvalle	salvoille
muut sijamuodot
essiivi	salvana	salvoina
translatiivi	salvaksi	salvoiksi
abessiivi	salvatta	salvoitta
instruktiivi	–	salvoin
komitatiivi	–	salvoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	salva-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. iholle levitettävä voide tai lääkeaine

englanti: salve, ointment espanja: ungüento

italia: unguento

Aiheesta muualla

• salva Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 4256 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: salvata

Yhdyssanat

boorisalva

Verbi

salva

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä salvaa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä salvaa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä salvaa

Espanja

Adjektiivi

salva

1. (taivutusmuoto) feminiini sanasta salvo

Substantiivi

salva

1. salvo, yhteislaukaus

Verbi

salva

1. indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä salvar
2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä salvar

Latina

Adjektiivi

salva

1. yksikön feminiinimuoto sanasta salvus
2. monikon neutrin nominatiivimuoto sanasta salvus
3. monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta salvus